Juhannusjuhlintaa

Pääsimme kuin pääsimmekin Nunnu-kummin luokse Vekkulaan juhannusta viettämään. Karvasetä Vekku taisi vähän nuolaista minua eikä minua yhtään pelottanut. Ostaakohan äiti minulle koiran kun olen iso?

Puotipuksu

Ukki väittää olevansa eläkkeellä ja niin olen saanut lehdistäkin lukea. En tiedä voiko siihen uskoa, sillä puodistahan hänet aina löytää. Paitsi silloin kun katselemme autoja mummolan parvekkeelta... Äiti sanoo, että minä olen ollut tämän tiskin takana töissä jo ennen syntymääni. Ihan kuin ukki oman äitinsä kanssa.

Leikataan, ei leikata

Tässä olen valmiina lähtemään leikkaussaliin. Esiläkitys taitaa jo auttaa, sillä enää en tunne edes nälkää ja vähän nämä jättisuuret leikkaussalivaatteet naurattavat. Äitiä ei kuitenkaan naurattanut, kun hän pari tuntia myöhemmin sai puhelun nukutuslääkäriltä, joka kertoi, että leikkaus oli jouduttu keskeyttämään. Nukutuksessa ei kaikki ollut mennyt kuten piti (happisaturaatiosta taisivat puhua), joten minut lähetettiin kotiin kasvamaan elokuuhun asti.

hymyn metsästys

Lääkäri sedät korjaavat huuleni 8.6. ja sitä ennen äiti alkoi paniikissa haluta ikuistaa minun leveän hymyni. Hymyni kuulemma muuttuisi kokonaan leikkauksen jälkeen. Eihän kukkokaan käskien laula, joten äidillä oli suuria vaikeuksia saada hymy kuviin (salaman jälkeen tietysti aina ihan nauroin), mutta tässä pari otosta.